1950-LUKU

KappAhlin tarina alkaa vuonna 1953, kun Per-Olof Ahl avaa takkikaupan kellarihuoneistossa Göteborgissa. Edulliset hinnat ja korkea laatu saavat asiakkaat jonottamaan tuntikausia. Joka päivä myydään noin 400 takkia ja jo 1954 KappAhlin liikevaihto on 4,5 miljonaa kruunua.
Menestysresepti muodostuu käteisostoista, pienestä voitto-marginaalista, suurista volyymeistä, vähäisistä välikäsistä ja ahkerista työntekijöistä.

Liiketoiminta kasvaa koko 50-luvun ajan ja vuosikymmenen lopulla Ruotsissa on 14 KappAhl-myymälää. Pelle Ahlista on tullut tunnettu göteborgilainen.

1960-LUKU

Kiinnostus Pelle Ahlia kohtaan jatkuu ja lukuisat lehtiartikkelit kirjoittavat menestystarinasta. Saadakseen julkisuutta ja houkutellakseen kansaa myymälöihin KappAhl järjestää suuria paikallisia muotinäytöksiä.

Kymmenen vuotta toiminnan aloituksen jälkeen, 1963, KappAhlilla on 25 myymälää ja liikevaihto on 50 miljoonaa kruunua. Suurin osa valmistuksesta tapahtuu Ruotsissa, ja takit ovat edelleen tärkein tuoteryhmä (syksyllä 1967 menestystuotteen nimi on vihreä verkatakki). Vuosikymmenen päättyessä KappAhl-myymälöitä on 50. Vuonna 2006 helmikuun 23. päivänä noteerataan KappAhl Tuhkolman pörssissä, OMX.

1970-LUKU

Ruotsin teknoteollisuus kokee vaikeuksia mm. tuontirajoitusten vuoksi. KappAhlin myynti laskee 30 prosenttia verrattuna vuoteen 1969, mutta jatkuvasti joka neljännellä ruotsalais-naisella on KappAhlin takki. Vuoden 1974 huonon tuloksen seurauksena päälliköitä pyydettiin lisäämään työaikaansa 25 prosentilla ilman korvausta. Uutta konseptia etsiessään KappAhl satsaa lastenvaatteisiin.
Kova työ palkitaan ja 70-luvun puolivälissä joka vuorokausi rullaa 15-20 rekkaa ulos keskusvarastosta kyydissään 20 000 uutta tuotetta 55 myymälään. Vuosikymmen päättyy voimakkaaseen devalvaatioon, jonka seurauksena kulutus laskee. Mutta KappAhl tekee siihen asti parhaimman tuloksensa: 12 miljoonaa kruunua voittoa.

1980-LUKU

Ruotsin talous kulkee vuoristorataa. Lakot ja työsulut lamaannuttavat maan ja muotitrendit heilahtelevat vahvemmin kuin koskaan. Ala kamppailee.

1981 otetaan uusi, Euroopan modenein keskuvarasto käyttöön Mölndalissa. Satsaaminen isokokoisten naisten vaatteisiin ja jazzlaulaja Sonya Hedenbrattin ottaminen keulakuvaksi herättävät suurta huomiota. Myymäläverkosto laajenee ja liikevaihto kasvaa. Vuonna 1985 se on miljardi kruunua. Samana vuonna avataan ensimmäinen myymälä Sveitsiin. Muutama vuosi myöhemmin on Norjan vuoro ja heti perään Suomi saa ensimmäisen KappAhl-myymälänsä.
1988 Pelle Ahl sairastuu vakavasti ja jättää vastuun pojalleen Pieterille.

1990-LUKU

KappAhl myydään 1990 Kooperativa Förbundetille ja Pieter Ahl jättää yrityksen. Vuonna 1993 KappAhlin viettäessä 40-vuotisjuhliaan liikevaihto on kaksi miljardia kruunua ja myymälöitä on 131 Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. (toiminta Sveitsissä on ajettu alas).

Erikoisliikkeet tulevat vaateketjujen markkinoille ja KappAhlin tulos vuonna 1995 on pohjanoteeraus. Vain muutama vuosi myöhemmin tehdään voittoa 150 miljoonaa kruunua, tämä on suurten sisäisten järjestelyjen ja menestyksekkään Family-teemaisen markkinoinnin ansiota.

1997 ostetaan tanskalainen vaateketju MacCoy, kaksi vuotta myöhemmin avataan kaksi myymälää Puolaan ja laajennutaan voimakkaasti Norjassa KF:n ostaessa Adelstenin.

2000-LUKU

Vuosikymmenen alussa avataan kahdeksan KappAhl-myymälää Puolassa ja yksi Tsekissä. 2002 KappAhlin johto vaihtuu ja kansainvälistyminen keskeytetään. Fokus otetaan pohjoismaisiin markkinoihin Ruotsin toimiessa keskuksena. Tsekin liiketoiminta ajetaan alas, samoin tanskalainen MacCoy. 2003 KappAhl täyttää 50 vuotta. Vuonna 2004 KappAhl myydään Nordic Capitalille ja Accent Equity Partnersille. Pelle Ahlin alussa muotoilema liikeidea, "Meidän pitää tarjota monille ihmisille mahdollisuus pukeutua hyvin", on tänä päivänä yhtä voimissaan kuin vuonna 1953.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulle tunnusomaista on vahvistunut laajeneminen. KappAhlilla oli marraskuussa 2008 runsaat 300 myymälää ja sopimus 57 uudesta, joista 24 sijaitsee Puolassa.